Fysioterapeutti on liikkeen ja liikkumiskyvyn asiantuntija. Fysioterapiassa siis kehitetään ja ylläpidetään ihmisten toiminta- ja liikkumiskykyä. Usein ajatellaan, että fysioterapia on vain kivun hoitoa, hierontaa tai niksauttelua. On totta, että fysioterapiaan hakeudutaan usein silloin, kun joku paikka on kipeänä tai tarvitaan kuntoutusta esimerkiksi leikkauksen jälkeen. Fysioterapeutin tärkein tehtävä on kuitenkin pitää huolta ihmisten fyysisestä liikunta- ja suorituskyvystä.
Fysioterapiassa tehdään aina huolelliset alkututkimukset, jolloin harjoitteluohjeet ovat aina juuri sinulle räätälöidyt. Oli kyse sitten vamman kuntouttamisesta, kokonaisvaltaisesta kunnon kohottamisesta, uupumuksesta ja palautumisen ongelmista tai erilaisista tuki- ja liikuntaelinten kivuista, voit aina kääntyä fysioterapeutin puoleen. Fysioterapiassa edetään terveys ja suorituskyky edellä ja hoitosuunnitelma laaditaan aina sinulle henkilökohtaisesti. Fysioterapeutti ei voi auttaa sinua fitness-kuntoon, mutta fysioterapeutti voi tsempata sinua paremman terveyden metsästämisessä!
Raskaus ja synnytys ja näiden mukana tuleva hormonaaliset muutokset aiheuttavat rasitusta äidin keholle, joka voi ilmetä erilaisina kipuina tai ongelmina. Äitiysfysioterapiassa hoidetaan juuri näitä ongelmia ja annetaan yksilöllisiä ohjeita tilanteen helpottamiseksi.
Äitiysfysioterapia on tarkoitettu kaikille äideille, myös silloin, kun synnytyksestä on jo pidemmän aikaa. Raskauden aiheuttamia tuki- ja liikuntaelinoireita voi hoitaa myös vuosien päästä raskaudesta.
Mitä äitiysfysioterapiassa tapahtuu?
Vastaanottokäynti alkaa perusteellisella haastattelulla. Haastattelun jälkeen tehdään kattava tutkimus. Tutkimuksen jälkeen sovitaan asiakkaan kanssa hoitosuunnitelmasta ja mahdollisista lisäkäynneistä tarpeen mukaan. Jo ensimmäisellä kerralla annetaan myös kotihoito-ohjeita.
Tyypillisimmät syyt hakeutua äitiysfysioterapiaan:
Faskiahieronnassa käytetään tehokasta käsittelytekniikkaa, jolla saadaan vähennettyä kipuja sekä parannettua liikkuvuutta. Käsittely kohdistuu faskioihin eli peitinkalvoihin, jotka ympäröivät lihaksia, lihasryhmiä, verisuonia ja hermoja sitoen rakenteita yhteen. Käsittelyn näkökulma on kuntouttava, jolla pyritään normalisoimaan faskioiden toimintaa eli saamaan faskiat nesteytymään ja liukumaan paremmin. Jo yksikin hierontakerta voi tuoda nopeaa helpotusta, mutta usein suositellaan muutamia käyntikertoja kuuriluontoisesti. Käsittelyn yhteydessä saat mukaasi myös vinkkejä ja muutamia liikeohjeita, kuinka pitää yllä käsittelyn tuomaa tulosta.
Leikkauksen jälkeinen kuntoutus on tärkeä osa leikkaushoitoa. Leikkauksessa hoidetaan rakenteellinen ongelma tai häiriö, kuten esimerkiksi revennyt nivelside. Leikkaus ei kuitenkaan korjaa toiminnan häiriötä, joka jänteen repeämästä on syntynyt. Tyypillistä on, että vamman aiheuttamat väärät liikemallit säilyvät, vaikka itse vamma onkin jo parantunut. Ajoissa aloitettu ja oikein mitoitettu kuntoutus edistää toimintakyvyn palautumista.
Leikkauksen jälkeen on tärkeää huomioida kudosten normaali fysiologinen paranemisaika. Alkuvaiheen kuntoutusohjeet saa yleensä sairaalasta, mutta harjoittelun tulee edetä koko ajan nousujohteisesti kuormittavammaksi. Tämän vuoksi tarvitaan säännöllisiä käyntejä fysioterapeutin luona, yhdet ohjeet eivät riitä koko kuntoutumisen ajaksi.
Leikkauksen jälkeen nivel on usein liikerajoitteinen ja jäykkä, jonka vuoksi aluksi voi olla tarpeen nivelten mobilisointi tai lihasten käsittely. Tärkeintä kuitenkin on terapeuttinen harjoittelu, jonka tavoitteena on palauttaa nivelten liikkuvuus, parantaa lihasten voimaa, kestävyyttä, liikkeen hallintaa ja koordinaatiota, jotta saadaan palautettua hyvä toimintakyky ja vältetään vammojen uusiutuminen.
Marjaana on erikoistunut erilaisten leikkausten, mm. rintasyöpäleikkausten, olkapää-, selkä- , polvi-, nilkka- ja lonkkaleikkausten jälkeiseen kuntoutukseen.
Suurin osa meistä kärsii selkäkivuista jossakin vaiheessa elämäänsä. Tavallisin kohde on alaselkä, jonka tehtävänä on taivuttaa vartaloa ja kantaa ylävartalon kuormaa.
Useimmiten selkäkipu on voimakkaista oireista huolimatta hyvänlaatuista ja leikkauksia tarvitaan vain harvoin.
Yleensä selkäkipu menee itsestään ohi 4-6 viikon kuluessa. Usein selkäkivut kuitenkin uusiutuvat tai jäävät vaivaamaan pidemmäksi aikaa. Iso osa kroonisista selkäkivuista on ns. epäpsesifejä eli tarkkaa diagnoosia ei löydetä. Mikäli selkäkipu ”jää päälle” ja vaivaa joka päivästä elämää, estää tekemästä asioita ja rajoittaa liikkumista, on syytä hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle. Pääpaino selkäkivun fysioterapiassa on terapeuttisella harjoittelulla. Ammattitaitoisen fysioterapeutin ohjauksessa harjoittelu on turvallista ja etenee nousujohteisesti.
Harjoittelun ansiosta selkäkipua voidaan helpottaa ja auttaa kehoa toimimaan oikein. Kivun seurauksena voi tulla myös tarpeetonta liikkumisen pelkoa, joka ylläpitää oireita. Fysioterapeutin ohjaamat harjoitteet palauttavat normaalin liikkeen kehoon ja samalla lieventävät liikkumisen pelkoa.
Erilaisten diagnoosien ei kuulu rajoittaa elämää! Tavallista on, että pelottavalta kuulostava diagnoosit kuten välilevyn pullistuma, selkärangan rappeuma, välilevytyrä, nikamasiirtymä ja selkärangan ahtauma aiheuttavat turhia pelkoja ja liikerajoituksia jopa vuosikausiksi. Älä anna selkäkivun lannistaa sinua vaan anna meidän auttaa! Kaikki OKFK:n fysioterapeutit ja kiropraktikko osaavat auttaa sinua selkäkipusi hoidossa.
Niska-hartiaseudun kiputilat ovat nykypäivänä hyvin yleisiä. Kipuun voi olla erilaisia vaikuttavia tekijöitä, mutta suurimmat syyt niskakipuun löytyvät usein heikoista lihaksista, jotka eivät kestä kuormitusta sekä huonosta ryhdistä, joka aiheuttaa lihaskireyksiä. Harvinaisempia niskakivun syitä ovat retkahdusvammat, tulehdukset tai kaularangan välilevynpullistumat.
Fysioterapian avulla voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa niska-hartiaseudun kiputiloja. Fysioterapeutin ohjauksessa selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat niska-hartiaseudun kipuun ja ohjataan oikeat terapeuttisetharjoitteet, joilla on vaikutusta niska-hartiaseudun lihasten hoidossa. Nousujohteisella lihasvoima- ja liikkuvuusharjoittelulla varmistetaan, että lihakset kestävät arjessa vaadittavaa kuormitusta. Niskakivun syntymisen vaikuttaviin tekijöihin on tärkeää itse vaikuttaa, esimerkiksi staattista työasentoa sekä toistuvia liikkeitä työssä on hyvä välttää tai ainakin tauottaa riittävän usein.
Olkapään kivun taustatekijöinä voivat olla olkanivelen äkillinen kuormitus, vamma, kuormittava työ, liikekontrollihäiriö sekä ikä. Fysioterapialla on suuri merkitys olkapään kivun hoidossa. Konservatiivisella hoidon avulla voidaan vaikuttaa merkittävästi kivun vähentymiseen. Fysioterapeutti tutkii kivun syyn ja ohjaa oikeanlaisia aktiivisia harjoitteita, joilla vaikutetaan olkapään ja lavan hallintaan, liikkuvuuteen sekä kuormituksenkestävyyteen.
Skolioosi tarkoittaa selän vinoutumista, vinoumaa tai kiertymää. Yksi yleisimmästä skolioosin muodoista on ns. idiopaattinen eli tuntemattomasti syystä johtuva skolioosi. Se alkaa yleensä varhaislapsuudessa tai murrosiän kasvupyrähdyksen yhteydessä. Jo alkuvaiheessa skolioosiin liittyy useilla selkäkipuja rintarangan ja lannerangan alueella ja vuosien mittaan lähes jokaisella on selkäoireita.
Kaikille skolioosipotilaille suositellaan selkä- ja vatsalihasharjoittelua. Skolioosispesifien harjoitteiden positiivisista vaikutuksista on jo tutkimusnäyttöä, mutta Suomessa niiden käyttö on edelleen vähäistä. Tarkkojen liike- ja hengitysharjoitteiden on todettu vähentävän selkärangan kiertymistä lievissä ja kohtuullisissa skolioositapauksissa verrattuna tapauksiin, joissa näitä harjoitteita ei ole tehty. Esimerkiksi Saksassa skolioosia on hoidettu tällä menetelmällä jo pitkään.
Spiraalistabilaatio eli SPS on tsekkiläisen tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin erikoistuneen lääkärin, Richard Smišekin, kehittämä kehonhallinta- ja terapiamenetelmä. Se on osoittautunut tehokkaaksi erilaisten selkäkipujen ja erityisesti skolioosin hoidossa. SPS on saanut laajaa arvostusta kansainvälisesti ja onkin nyt suosittu harjoittelu- ja terapiamuoto eri puolilla maailmaa.
Marjaana on kouluttautunut Spiraalistabilaatio -ohjaajaksi ja käyttää SPS-harjoitteita osana skolioosin hoitoa.
Urheilufysioterapia kattaa kaiken toiminnan tutkimisesta ja loukkaantumisen jälkeisestä kuntoutuksesta aina fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen ja yksilölliseen harjoittelun ohjelmointiin. Yleisiä syitä hakeutua urheilufysioterapiaan ovat rasitusvammat, selkäkipu, jännevammat, oheisharjoitteluohjelmat ja leikkauksen jälkeinen kuntoutus. Leikkausten jälkeisessä fysioterapiassa tavoitteena on saavuttaa paras mahdollinen toimintakyky, oli sitten puhe arjen sujumisesta tai urheilulajiin palaamisesta.
Urheilufysioterapia toteutetaan aina mahdollisen urheilulajin vaatimukset mielessä pitäen. Käytännössä asiakkaiden kanssa tapaamiset sovitaan usein vastaanoton lisäksi esimerkiksi kuntosalille tai juoksuradalle.